Nyt on neljäs perjantai erilleen muuton jälkeen ja mä pelkään kuollakseni, mitä se tuo tullessaan. Ollaan sovittu yhteisestä lauantaista, mutta usein perjantailla ennen sitä on ollut melkoisen negatiivinen vaikutus siihen meidän yhteiseen viikonloppuun.

Ensimmäisenä perjantaina mies oli flunssassa ja oikeastaan se oli ihan mukavaa. Ei siis miehen sairastaminen vaan yleinen tunnelma. Tosin mua jäi kaivelemaan, että vaikka mies oli kipeänä, hän joi olutta. Ja sitten olo oli vielä väsyneempi ja kamalampi.

Toisena perjantaina oli se Matti ja Mervi tyyppinen kärhämöinti. Alkoholilla oli osuutta asiaan. Omasta puolestani voin kuitenkin sanoa, että mulla juopumus ei johtunut alkoholista vaan enemmänkin pelokkaasta mielentilasta.

Kolmantena perjantaina mies lähti kaupungille. Okei, ei ollut tavannut kaveriaan pitkään aikaan ja noin, mutta ymmärrettävistä syistä mun on kovin vaikea luottaa häneen. Ilmeisesti ilta oli kuitenkin ollut oikein mukava ja käyttäydyttykin oli oikein fiksusti.

Eli nyt on sitten neljäs perjantai tulossa. Mies oli tehnyt toimintasuunnitelmaa. Menee saunaan, pesee pyykkiä ja rentoutuu. Ja lauantaina kun olen töissä vielä siivoaa. Mutta jotenkin musta tuntuu, että rentoutumiseen tarvitaan miestä väkevämpää.

Miksi toi alkoholinkäyttö on mulle niin ylitsepääsemätön ongelma? Voisko vaan perjantait jättää kokonaan välistä, ettei tarvis pelätä? Ja mitä mä sitten oikeastaan pelkään? Varmaankin sitä, että se alkoholi on vähän sellaista räyhähengen herättämiseksi nautittua ainetta.

Nyt soi: Eppu Normaali - Murheellisten laulujen maa

 

Edit klo 21.35 Niin se taas meni. Siellä se on sen juopporemmin kanssa. Ei muuta lisättävää. Itku